He is back in the game.
are you ready? you should n't sleep alone.
Muistatteko hänet? Se sama mies.. mies jota et voi nähdä, ellet ole seuraava uhri hänen lonkeroidensa kierteessä. Kyllä vain, Slender man on palannut keskuuteemme...
Miten mies on luotu? kuka hänet loi?
Jokaisella miellä on vanhemmat, historia ja menneisyys joka kertoo mistä kukin on tullut. Onko Slender vain mies, joka on syntynyt tuhansia vuosia sitten, liian pitkäksi kasvanut ja jokin mutaatio? Demoni? Ehei.. Slenderillä on myös historia ja menneisyys.. Hänkin on ollut vain tavallinen poika, joka rakastui.
Haluatte kuulla hänen tarinansa? Kerron sen teille, tarinamme kertoo kahdesta pojasta, Slender on toinen, joka tunnettiin nimellä, Slen silloin, ja hänen rakastetustaan Er.
- Tämä tumma ilta, tule tule, tule luokseni. Tarvitsen sinua, rakastan sinua niin paljon, tule luokseni
Vaikka jalkoihini sattuu ja minua väsyttää, haluan olla kanssasi vielä vähän, vielä vähän pidempään.
Jos sinä väsyt, minä kannan sinut reppuselässä, minäkin olen väsynyt, mutta hymyilen.
Kaksi nuorta miehen alkua kävellee käsikädessä pitkin katuja, pidemmän suusta leijailee ilmaan vähä väliä sankkaa savua jonka haju on kitkerä ja karmaiseva. Lyhyempi pitää käyttä taskussaan ja hiuksia silmillään. Kadut huutavat hiljaisuutta, kumpikaan ei sano mitään, matka jatkuu kohti nuoremman asumusta.
Vaikkei yksikään sana riko tätä täydellistä hiljaisuutta, se kertoo täydellisestä rakkaudesta. Tässä ei tarvita sanoja, ei hymyä, ei vilkuilua. Kädet hyväilevät toisiaan, ja vauhti on hidasta. Kumpikaan ei halua erkaantua eri teille, toisen on lähdettävä jatkamaan matkaansa yksin pimennossa.
Lopulta he pysähtyvät, sankan savun aiheuttaja lentää kauas tilanteesta, kun rakastavaisten katseet kohtaavat toisensa, kevyt hymyi huulilla, pidempi herramme kumartuu hivenen, tunteiden puuskassa suuteli häntä yhtäkkiä. 'En ole sellainen mies, älä ole huolissasi' tumma ääni kertoo nuoremmalle joka ei sano sanaakaan, kevyen hymyn kaartuessa huulille, kaksikon tie eroaa.
- Miehesi on tällainen mies, kaikki mitä minulla on, on sydän joka rakastaa sinua. Taskussani on vain kolikoita. En voi muuttaa tätä viemärin kaltaista elämääni, vaikka hajoaisin, vaikka rintani repeäisi,
vaikka sydämeni hajoaisi kokonaan. Mies itkee kuin hölmö. Hän itkee ja itkee kuin tyttö
Koska olen todella pahoillani, koska rakastan sinua todella paljon....
Säilytän sen syvällä sydämessäni ja itken taas. Vaikka se on surullista ja sattuu, sanon hyvästi niinkuin lauluissa. Minäkin haluan elää vuoksesi yhden kerran, ole kiltti, vain yhden kerran
Ole kiltti ja älä jätä minua nyt.
Leikkiin on liittynyt kolmaspyörä. Slen on epätoivoinen ja pelkää pahinta, joka ilta, miehen silmiin kohoaa kyyneleet, uskotellakseen rakkaimmalleen, tämän elämälle, että rakastaa tuota aivan liikaa. Er vastaa tunteisiin, eikä ole hylännyt vanhimpaa pyörää. Silti se kolmas pyörä vaikeuttaa asteita, ja tekee elämästä haasteellisen. Slen ei luovuta, 'Olen sinun poikaystäväsi, suojelen sinua!' Tumman illan täydellinen hiljaisuus rikkoutuu pidemmän tummasta äänestä joka pysäyttää Er:in. Poika on hiljaa, tuo ei vastaa. Kolmas pyörä ilmestyy paikalle, sadistinen ja omistava virne kasvoillaan. Nuroin karkaa otteesta, painautuen kolmannen pyörän kehoa vasten hiljaa antamatta sääliä.

Sen jälkeen kun lähdit, minä menetin malttini. Joka ilta olen humalassa ja kompastelin..
Kiroilin, koska ajattelen taas kylmää sinua. Tunnen oloni likaiseksi, olen raivoissani, huudan...Kasvosi jotka näkyvät rikkinäisessä peilissä. Kaikki on kuin palasiksi hajonnut rakkautemme
Seison tämän terävän jyrkänteen reunalla ja revin sinun ja minun muistot joten niitä ei ole enää
Mitä voin tehdä? harhailen sokkelon sisällä ja pysyn paikallni
Mitä voin sanoa? Kasvosi himmenevät enkä näe niitä
En voi liikkua valossa.. En voi edes tuntea, kyyneleet valuvat.
Olen jumissa muistoissa sinusta, ei...
Ole kiltti ja ota kädestäni kiinni jotta voin herätä, ole kiltti, älä mene
- Slen on hylätty ja tärisee kivistä maata vasten. Miten tämä on mahdollista.. hän! joka antoi kaikkensa tälle rakkaalle miehelle, miten hän pystyi hylätä rakastettunsa!? ehei.... tämä on sota.. Slen ei selviäisi koskaan....
Aikaa kului, ja Slen edelleen lojui pohjamudissa, kun se kirottu yö tuli hänen kaupunkiinsa. Herramme nukkuu tyynesti, kunnes unesta tuntee olemattomat silmät itsessään, vitivalkea hahmo seisoo Slenin sängyn vierellä, saaden herramme täysin hiljaiseksi.
Vaikka sydämeen sattuisi, älä itke. Vaikka haluaisit kuolla, älä kuole
Jos hän haluaa lähteä, päästä hänet vaan pois, vaikka haluat pitää kiinni, irrota...
'mitä yrität kertoa minulle?' Slen kyselee hämmenyksissään, mitä tuo liian kirkas nainen halusi tälle kertoa? mistä oli kyse... 'Älä tee mitään typerää, raukkaparkani...
Kisa on jo ohi, mutta miksi yhä juokset. Jos teet niin, särkisikö hänen sydäntään?
Eikö olisi parempi päästä yli ja elää? Vaikka tiedetään että surustelun jälkeen on luonnollista erota
sitä ei siltikään ole helppo hyväksyä.
Tuli on jo sammutettu, mutta tämä rakkasu ei jäähdy. hän ei ole vierelläsi, mutta rakastat häntä, odotat häntä turhaa. Kutsut häntä satoja kertoja mutta et saa vastausta.... Hän on poissa...'
Valkea olento oli kääntynyt Slen'in puoleen kertoakseen tuon rakastetun olevan poissa ikuisesti, hän ei palaisi, ei koskaan. Kenen syy se oli! Slen oli luvannut huolehtia rakkaimmastaan, mutta hän petti miehensä.. Slen juoksi ulos talosta ryminällä, veriset kyyneleet valuivat pitkin miehen kuoleman valkoisia kasvoja. 'ER!' Tuskautunut huuto karkaa miehen huulilta heittäytyen asfaltille polvilleen kun verivanat valuvat rakastettunsa kuolleen kehon ylle. Kolmas pyörä ilmaantuu paikalle surullisin kasvoin.
Slen sulkee rakastettunsa syliinsä, itkien verta, veri valuu pitkin poikin jättäen vanat peräänsä.
'Ole hiljaa, en halua edes kuulla! Rukoile kunnes kyyneleesi kuivuvat! Vien tämän loppuun asti, tulet näkemään, ärsytit väärää ihmistä! Olimme rakastuneita, hän on ainoani... Miksi sinä sekaannuit minun tyttööni, no way..... Pyyhin pölyt ja nousen ylös, yhtä paljon kuin kärsin, tulet näkemään Leikit rakkaudella, leikit ystävyydellä, tulet näkemään... Vain ajatellessani sinua kehoni tärisee, En voi antaa sinulle anteeksi, tästä lähtien. Tämä on sotaa, olet pelkuri! Pelkuri, sinä joka sekaannuit rakkauteeni, sinä, sinä, tämä on sotaa! Kun hän jätti minut, kuin et tietäisi käskit minun unohtaa kaiken! Luotin sinuun, olimme ystäviä, miten saatoit tehdä tämän minulle! Nyt kiroan sinut!
Sulje likainen suusi, palautan sinulle kaikki nämä veriset kyyneleet! Kaiverra tämä korviisi, en koskaan hätä sinua rauhaan... Taisit ajatella, että ymärtäisin jonain päivänä. En voi antaa sinulle anteeksi
Sinä joka sekaannuti rakkauteeni, sinä, sinä, tämä on sotaa!
Palautan sinulle nämä _kaikki veriset kyyneleeni!'
Mies huutaa täynnä raivoa, vihaa sekä surua. miksi?! miksi hän päästi tuon miehen rakastettunsa lähelle!
Sen illan jälkeen mikään ei ollut kuten ennen..
Slen ei ollut enää se kalpea ihoinen ja komea nuorukainen jonka silmät tuikkivat rakkaudesta.
Herrallamme ei ollut kasvoja, tämä oli kolme metrinen hirviö. Selästä kasvavat lonkerot hyväilivät tämän valkoista ihoa puvun päältä kun kalju, kasvoton mies katsoi eteenpäin täysin hiljaa...
Slender, se oli hänen nimensä nykyisin. Metsätien päässä herramme seisoi täysin hiljaa odottaen uhriaan, joka kävelisi vastaan. Iloinen miehen alku käveli rakkaudesta sekaisin kohti kuolemaansa.
Miksi nuoret rakastuneet miehet kuolivat? Slender kantoi ikuisesti kaunaa miehille jotka saivat olla onnesta sekaisin rakkaimpiensa kanssa. Tämä tappoi heidät raa'asti, ja katkerasti, jahdaten edelleen kolmatta pyörää. Hän oli jo kuollut, mutta Slender ei luovuttaut, vaan etsi toista niin kauan, kunnes saisi mielen rauhan, ja vaipua ikuiseen pimentoon, unohdettuna, taikka muistettuna tappajana....
~ Kertomus on siis ihan omasta päästäni keksitty, se tuli ideaksi koulussa kun luokkalainen piirsi mulle niin kauniin Slender manin ettei rajaa. Lähdin edistämään kertomusta miksi Slender man halusi tappaa kaikkia, ja keksin tälle karun rakkaus tarinansa. Monilla oli sellainen, ja nyt on Slenderilläkin minun kuvassani menneisyys. Mietin vain mikä hinku mulla on kirjottaa tästä pitkstä ja pelottavasta keksitystä hahmosta jatkuvasti tarinoita ? mutta syy on se, koska se on tuntematon, sydämetön, kasvoton mies.
Se voi olla kukatahansa, kuinka vanha hyvänsä, ja kantaa kaunaa mistä tahansa.
Tekstistä tuli hivenen pitkä, mutta onnittelut jos jaksoitte lukea koko tekstin! ^^
Ja tässä kuva luokkalaisen piirtämästä Slenderistä:
© Maija T. 2013