sunnuntai 23. kesäkuuta 2013


 
Tangoon tarvitaan kaksi.
Uskallatko tarttua käteeni, ja tanssia tätä tanssia?
Tässä rytmissä, vaikka kaatuisit, vaikka sekoaisit askeleissa, pidätkö kiinni,
vaikka kaikki muu sortuisi ympärillämme? Pitäisikö kiinni, vaikka maailma vuotaisi verta?
Pitäisitkö kiinni, vaikka kasvoillemme sataisi kyyneleitä ?
Uskallatko tarttua käteeni.

Meillä on omat hetkemme, jolloin tiedämme askeleet ja osaamme astua ne sulavasti ongelmitta, ylpeästi katsoe eteenpäin silmät liekehtien. Me hallitsemme tämän tanssin, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Askel, toinen, kolmas, pyörähdys ja seisomme kasvokkain partnerimme rinnalla. Ujo vapautunut hymy kaartuu punaisille huulille kertoakseen olevan elossa.
Askeleemme voivat kuitenkin johtaa harhaan tanssissa, liian lähelle lavan reunaa ja horjumme. Askeleet ovat sekaiset, takkuiset emmekä me tiedä mitä teemme, kun kaadumme, jäämme maahan makaamaan ja koitamme taistella askeleet taisisiksi jälleen kerran, jotta voimme näyttää, että osaamme tämän tanssin. Pelko vatlaa kehomme ja emme tiedä kuinka nousemme..
  Kunnes näet käden silmiesi edessä, pimennossa silmiähäikäisevä valo. Tartutko käteeni jotta voin opettaa sinulle askeleiden kuninkaat? tartutko käteen, tartutko tilaisuuteen, tartutko elämän virtaan?
En anna sinun kaatua enää. Uskallammeko me tarttua vieraaseen käteen?
Täydellisen siveettömään, pehmeään, tulikuumaan, käteen joka on täynnä kiihkoa ja rakkautta.
Käteen tartuttua, sinut vedetään takaisin valoon, ja silmät tiukkien voit nauraa ja tanssia tangoa ikuisuuksiin ja tuntea olevasi elossa ja kulkevasi juuri oikeaa tietä, joka sinulle on tarkoitettu.
 
Tangoon tarvitaan aina kaksi.
Et voi halata yksin, voit kietoa kädet ympärillesi, muttet halata yksin itseäsi.
Et voi suudella yksin, huulesi eivät kaarru omillesi ja kerro rakkaudesta.
Et voi kävellä yhdellä jalalla, koska se tarvitsee parin tukeakseen toista.
Et voi nähdä yhdellä silmällä, koska et näe täydellistä kokonaisuutta ilman toista silmää.
Et voi kuulla yhdellä korvalla, koska täydellisyyteen tarvitaan kaksi.
Et voi rakastaa yksin, koska rakkauteen vaaditaan vastapaino joka tukee rakastettuaan.
Et voi punnita elementeistä tärkeintä, tunteiden tunnetta. Rakkautta..
Rakkaus on tangon tärkein tekiä, kaksi ihmistä, neljä jalkaa, neljä kättä, neljä silmäparia, kahdet huulet, jotka hyväilevät toisiaan palavin ottein. Rakkaus on suurin, voittamaton, eikä sen jano koskaan sammu. Rakkauden tango on elämän tärkein tango, ja me kaikki ansaitsemme sen.
 
 
 
 
Katselemme maailmaa silmin jotka meille on annettu.
Jotkut meistä haluaa vain nähdä maailman palavan, tuhoutuvan, vuotavan verta.
Jotkut meistä haluavat vain nähdä sen onnen, kaiken rakkauden, kaiken kauniin valheen ajattelematta tuskallista totuutta joka meitä jokaista odottaa. Koska emme halua sitä.
Olemme vääryyden tuojia, ja aina kun katsomme taaksemme, kyynel valahtaa palavana poskelle. Miksemme pystyneet pitämään kiinni kädestä johon kerran tartuimme, vaan annoimme otteen hellittää ja valua pois, kadota elämästämme ja jatkaa ilman heitä.
Jotkut ihmiset pitävät kynsin hampain kiinni rakkaimmistaan, ystiväistä, perheensä jäsenistä, ja jotkut repivät otteen irti väksiin, väkivalloin ja jättävät vertavuotavan käden tyhjilleen, huutamaan tuskaa, vuodattamaan tuhannet tuliset kyyneleet jälkeensä vain toisen itsekkäästä syystä.
Mikset voi katsoa asiaa oikealta kannalta, jättää vihasi joka on aiheetonta unholaan, ja tarttua käteen uudelleen, silittää kättä, kuiskata täydelliseen korvaan, anteeksi, kaikki on kunnossa. olen vieressäsi nyt, ja aina. en enää irrota otetta kädestäsi. Miksi meidän on esitettävä ihmistä jollainen todellisuudessa ei ole ? Miksi ihminen valehtelee itselleen ja muille millainen todellisuudessa on?
Miksi meidän on satuettava ensin jotakuta, ennenkuin vasta heräämme todellisuuteen, mitä olemmekaan todellisuudessa tehneet? Ja miksemme vain voi pyytää anteeksi..

Tähän tangoon tarvitaan kaksi, tartutko käteeni ja tanssit kanssani sen loppuun ?
kunnes jalat eivät kanna, eikä ote pidä...
kunnes rauha valtaa meidät.
lupaatko sen minulle?
tanssi kanssani..
rakas.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Sidottu, Satutettu, Vapautettu #3

 
Fifty Shades
Vapautettu
 
Anastasia Steel saa viimein omakseen Christian Greyn. Häämatka on intohimoa täynnä, mutta pian Anastasia joutuu huomaamaan, että Christianin synkkä menneisyys varjostaa yhe heidän onneaan.
- Pikku Lintu -


Eroottisen trilogian päätös jakso oli todella kiintoisa.
Kirjassa ei ollut läheskään seksiä niin paljon, mitä ensimmäisessä kirjassa.
Päin vastoin, seksiä oli paljon vähemmän, ja toimintaa paljon enemmän. Valaiskaamme tietämättömiä :

Kakkos osiossa Anastasia pääsi kustantamolle töihin, jossa hänen pomonsa Jack Hyde, koitti viekotella Anastasian seksiin kanssaan. Herra Greyn hankkiessa potkut miehelle, alkoi tuo vainota kaksikkoa. Kolmos osiossa kaikki jatkuu rennosti, Christianin helikopteri sabotoitiin. Loppujen lopuksi myös Christianin työ huone tuhopoltettiin, ja alettiin miettiä mite oli tekeillä. Anastasia ja Grey oli vanhempiensa luona käymässä, ja tajuttiin ennen pitkään, että heitä varjostetaan. Tilanne meni ohi, ja tarinamme jatkui rauhallisissa merkeissä. Toistaiseksi...
Anastasian isäpuoli, Ray oli joutunut auto onnettomuuteen, ja makasi sairaalassa kooma potilaana.
Kun Anastasian isä siirrettiin Seattlen sairaalaan, jatkoi Anastasia työn tekemistä, ennenkuin sai kuulla olevansa raskaana. Järkytys riipi nuoren neidon pelkoja.
Lopulta kun Anastasia kertoi Christianille tapahtuneesta, että oli raskaana, siitä seurasi entistä raivoisampi riita. Christian lähti ovet paukkuen, ja palasi humalassa asuntoon.

Kävi kuitenkin ilmi, että Christian oli tavannut vanhan hirviön, Elenan. Riita oli raisu, mutta töissä Anastasialle soitti rakkaan aviomiehensä pikkusisko, mutta puhelimen toisessa päässä oli tuttu Jack Hyde. Jack halusi kahden tunnin sisään Anastasian toimittavan itselleen viisi miljoonaa dollaria.
Rahat saatiin kasaan, ja Anastasia otti Jack'ilta iskuja, ennenkuin Anastasia ampui ensitsä pomoaan polveen, ja joutui tajuttomaksi.

En voi sanoa etteikö kirja olisi ollut tylsä, päin vastoin! se oli erittäin tapahtuma rikas teos!
Lopulta Christian hyväksyi sen, että hänestä tulisi isä, ja kirjassa kuvailtiin kaksivuotiasta poikaa Anastasialla ja Christianilla, Tedd, poikaa. Anastasia oli uudemman kerran raskaana, ja odotteli toista lasta perheeseen. Jos nyt rehellisiä ollaan, kirjan voisi nopeasti luokitella näin :
Naitiin, erottiin, seurusteltiin, mentiin naimisiin ja hankittiin lapsia.

Kirjasarja meni kuitenkin yli odotuksien!
Viimeisiä sivuja lukiessani, tajusin kuinka koukuttava sarja oikeasti on.
En voi pukea sitä sanoiksi millään, mutta jos olette kiinnostuneet lukemaan eroottisia kirjoja, lukekaa Fifty Shadesin kirjasarja! Mä joka vihaan lukemista jäi koukkuun kirjoihin! Ja nyt jo tekis mieli alottaa kirja sarja uudemman kerran.... : D
Seuraavana on kuitenkin tiedossa ficci kirjotelma, tulin, nain, voitin.
homokertomus on siis luvassa seuraavaksi. ja ehei, se ei ole kirja !
 
 
Fifty Shades Of Grey
Mietin pitemmän aikaa, onko tämä joku uusi kirja, vai mikä helvetti?
Lopulta valkeni, että tästä kirja sarjasta ollaan tekemässä myös elokuvaa.
Koomistahan se on kun miettii, kuinka raisuja otoksia elokuvassa tulee olemaan. Vaikka en nyt ole niin innoissani katsomassa, lähes Pornograaffista elokuvaa, haluan nähdä kyseisen elokuvan.
Kirjojen jälkeen, haluan nähdä kuinka hyvin elokuva on onnistuttu toteuttaa.
Onko Christian Greyllä todella harmaat viekottelevat silmät, ja kuinka kaunis ja viettelevä pikku neiti Anastasia Rose Steel onkaan. Mielenkiinnolla tosiaan odotan mitä elokuva pitää sisällään...

Mutta jos nyt on sanottava, mitä annan arvosanaksi kirjoista, annan :
☆☆☆☆☆
 
Seuraavat postaukset ovat erilaisia ~ 
 


maanantai 10. kesäkuuta 2013

Sidottu, Satutettu, Vapautettu #2

 
Satutettu
Fifty Shades
 
Tupakka hehkuu kirkkaasti pimeydessä, kun mies vetää henkoset. Hän puhaltaa keuhkonsa tyhjiksija muodostaa lopuksi huulillaan kaksi savukiehkuraa jotka katoavat ilmaan hänen silmiensä edessä.
Kuun hohde saa savun näyttämään kalpealta ja aavemaiselta. Hän ottaa paremman asennon ja pyörittelee tylsistyneenä peukaloitaan. Sitten hän ottaa nopean huikan halvasta viskipullosta, joka on kääritty kurjaan ruskeaan paperipussiin. Lopuksi hän laskee pullon takaisin reisiensä väliin.
Mies ei olisi osannut kuvitellakkaan, että hän vieläkin olisi oikeilla jäljillä. Hänen suunsa vääntyy ivalliseen virneeseen. Helikopterijuttu oli ollut hätiköity ja uhkarohkea. Hän ei koko elämänsä aikana ollut tehnyt mitään yhtä riemastuttavaa. Temppu oli kuitenkin ollut turha. Hän pyörittelee ironisesti silmiään. Kuka olisi uskonut, että se paskiainen osaa oikeasti lentää?Mies tuhahtaa. Hänet on aliarvioitu. Jos Grey edes hetken verran kuvitteli, että hän katoaisi kuvioista häntä koipien välissä, se kusipää erehtyi pahemman kerran.
Hänen koko elämänsä on kulkenut samaa rataa. Häntä on aina aliarvioitu. Hänhän on vain mies, joka lukee kirjoja. Helvetti soikoon! Hän on kirjoja lukeva mies, jolla sattuu olemaan valokuvamuisti. Hän on oppinut valtavasti, ja hän tietää enemmän kuin kukaan. Hän tuhahtaa uudelleen.
Niin, juuri sinusta, Grey. Minä tiedän sinusta aivan valtavasti. Ei huonompi suoritus pojalta joka tuli suoraan Detrotin slummeista.
Ei huonompi suoritus pojalta, joka sai stipendin Princetoniin.
Ei huonompi suoritus pojalta, joka puursi läpi opintonsa ja pääsi kustannusalalle.
Nyt kaikki on mennyt perkeleen pahasti pieleen Greyn ja hänen huoransa takia. Mies mulkoilee Greyn taloa ikään kuin se edustaisi kaikkea, mitä hän vihaa. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Ainoa draama koko iltana oli liittynyt siihen isotissiseen, mustiin pukeutuneeseen blondiin, joka oli hoiperrellut itkien valkoiseen avomersuunsa ja painunut helvettiin.
Mies naurahtaa ilottomasti ja vinkaisee heti. Helvetti, että hänen kylkiluihinsa koskee. Greyn kätyrin äkkipotku tuntuu yhä hänen kyljessään. Hän näkee tapahtuma sarjan sielun silmin.
"Jos kosketkin neiti Steeleen, tapan sinut omin käsin, saatana"
Sekin paskapää saa vielä maistaa omaa lääkettään. Kyllä vain - kosto elää.
Mies asettuu takaisin paikalleen. Näyttää siltä, että tästä on tulossa pitkä yö. Hän jää asemiinsa katselemaan ja odottamaan. Hän imaisee vielä kerran punaista Malboroaan. Hänen tilaisuutensa koittaa hetkenä minä hyvänsä.

* * *
 Olemme kulkeneet yhdessä jo valtavan pitkän matkan, ja meillä on vielä paljon kuljettavaa, mutta siitä huolimatta olemme luodut toisillemme. Tarinamme on kirjoitettu tähtii.

Kertomuksemme Sidottu sai jatkoa osiossa, Satutettu, kirjassa ja alku oli täydellinen jatko. Anastasia joka oli jättänyt herra Greyn palasi kuvioihin viemään neiti Steelen ystävänsä valokuva näyttelyyn.
Monta sivua luettua, kaksikko lopulta päätti koittaa suhdetta vielä.
Leila, joka oli Christianin entinen seksisuhde palaa kuvioihin sairaana. Nuroi nainen haluaa takaisin mestarinsa ja vainoaa kaksikkoa. Aseistettuna.. Lopulta Leila saadaan kiinni ja ketään ei satuteta.
Christian pelkää Anastasian jättävän hänet ja vaipuu synkkiin aatteisiin alistuen polvilleen rakkautensa eteen, jottei tuo jättäisi häntä toistakertaa.
Mutkien kautta he kohtaavat uudet vaarat, Anastasian uusi pomo Jack haluaa Anastasiaa seksuaalisesti, ja kertomus on kiikkumassa kohti raiskausta, mutta ei onnistu siinä.
Elena joka on Christianin ensimmäinen 'pelastaja' kiehuu raivosta kuullessaan ilo uutisen kaksikon suusta. Anastasia & Christian ovat menossa naimisiin.
Kertomuksemme loppuu kauniissa merkeissä, ja tälläkertaa se sai hymyn huulille. Täydellistä.
Ellei kirjan lopussa olevaa tekstiä olisi ollut, olisi voinut kuvitella kirjan loppuvan siihen.

Kirjan 598 sivua ei ollut tippaakaan uuvuttava, jokainen oli mielenkiintoinen ja hymyilytti sekä suretti asioiden kulkujen takia. Pala nousi kurkkuun ja sai hymyn huulille, ja kyyneleet kostuttivat silmiä. En voi sanoa muutakuin täydellinen jatko osio Sidottu kirjalle!
Nyt on kuitenkin kolmas osio tiedossa, Vapautettu. Kello on turhan paljon, muttei nukkumatti ole käynyt luonani. Toinen viikko on alkanut, ja olen lukenut kaksi kirjaa saaden yli 1000 sivua koottua kasaan.

* * *

Anastasia Steele saa viimeinkin omakseen Christian Greyn. Häämatka on intohimoa täynnä, mutta pian Anastasia joutuu huomaamaan, että Christianin synkkä menneisyys varjostaa yhe heidän onneaan.

- Odotan innolla mitä Kiihkeä rakkaustarina huipentuu eroottiseen trilogian päätösosiossa!
Viimeinen mielipide kirjasta tulee! Sitä odotellessa ~


perjantai 7. kesäkuuta 2013

Sidottu, Satutettu,Vapautettu

 

"Luotatko minuun?" hän kysyy yhtäkkiä.
Sitten hän katoaa hetkeksi ja palaa luokseni
kädessään hopeanharmaa silkkisolmio
"Laita kätesi yhteen."
 
Oon elämässäni lukenu yhteensä 2 kirjaa. Stephen King, Tukikohta & Stephen King, Yö Ikuinen.
Reilu 1000 sivuset krijat vei aikaa ja uuvutti kun niitä luki.
Lupasin etten ikinä, ikinä osta itselleni enempää kirjaa kuin ne kaksi. Iso vanhempani toi kirjan nenäni eteen joka koreili edessäni koskemattomana. Kaunis hopea silkkinen solmio kirjan kannessa. "Sidottu". Päivän se lojui pöydällä, kunnes yön tullessa en saanut unesta kiinni, oloni oli hylätty, ja nostin kirjan syliin ja avasin sen.
Tekstin hypnoottinen hymni veti puoleensa. Damien Rice - 9 Crimes hyräili korvaan surullista kappaletta, ja luin kirjaa eteenpäin. Tajusin, että olen koukussa kirjaan pahemman kerran, enkä halunnut lopettaa lukemista. Se oli täydellistä tekstiä.
miten isovanhempani ostivat tällaisen kirjan minulle? en ymmärrä...
Ja ostin sitten kaksi jatko osiota kirjaan, jota janoan jo kihelmöivin kämmenin.
 
Anastasia Steel & Christian Grey. Herra Grey on moni miljonääri joka on salamyhkäinen ja flirttaileva tapaus. Ana puolestaan on kokematon opiskelija tyttö, joka vireekseen rakastuu tähän salamyhkäiseen moni miljonääriin.
"En harrasta parisuhteita. En nuku kenenkään vieressä. En anna kenenkään koskettaa"
Hetki hetkeltä uppouduttiin syvemmälle ja syvemmälle, Greyn salaisimpiin vuosiin saakka. Hirviö vai rakastaja? Ei kumpikaan. Greylla on sopimukset, joita on noudatettava, ja jos yhtäkin sääntöä rikkoi, rangaistus oli sen mukainen mitä herra koki soveliaaksi.
Palvelia & Herra. Ana yritti parhaansa mukaan miellyttää miljonääriä, joka janosi seksiä. Lopulta Herra Grey menee liian pitkälle ja satuttaa Anastasiaa liikaa.
 
"Olen rakastunut sinuun, Christian."
Hänen silmänsä rävähtävät uudelleen auki, mutta tälläkertaa ne ovat täynnä puhdasta, raakaa pelkoa.
"Ei", hän henkäisee ikään kuin olisin iskenyt häntä palleaan.
voi ei.
"Sinä et saa rakasua minuun, Ana. Ei... se on väärin." Hän on kauhuissaan.


Luin kirjan 4 päivässä loppuun, ja siinä on 585 sivua tekstiä. Tajusin kuinka kesken kirja jäi..
Kirjan loputtua en voinut kuin itkeä. Niin inhotimoinen kertomus miehestä ja naisesta päättyi rajuun kohtaloon, satuttamiseen, ja eroon. Anastasia jätti Christianin koska tiesi ettei kykene täyttämään palvelian roolia, koska ei kestänyt niin voimakasta kipua.
En saa loppu kohtausta koskaan mielestäni...
 
käperryn sikiöasentoon puristaen epätoivoisesti litistynyttä foliopalloa ja Taylorin nenäliinaa, ja anataudun kokonaan surulle. - F.S

En kyennyt jättää kirjaa kesken, ja kirjasta on 2 jatko osaa. Aamu sarasti ja kävelin kappaan, ja löysin vain kolmos osan kirjojen joukosta, ja nappasin sen mukaani. Toinen osa... en voi jättää sitä välistä...
Löysin kuin löysinkin kirjan, ja nyt omistan kaikki kolme.
Kämmeniä kihelmöi, miten haluan avata toisen kirjan ja uppoutua sen kauniiseen hymniin ja nauraa, hymyillä, kiemurrella ja kyynelehtiä kirjan tuntemusten lomasta. Täydellistä.
Kirja arvosanaksi annan 10. Todella vahva 10!
Olen katkera ajatuksesta, että joudun lainaamaan kirjaa omalle äidilleni... se ei sovi! olen mustasukkainen pelkästä kirjasta... sairasta ?
* * *

- Vaikutusvaltaisen Christian Greyn ja nuoren Anastasia Steelen välillä on pitelemätön vetovoima. Mutta kun Christianin synkät salaisuudet alkavat paljastua, on Anastasian tehtävä valintansa yksin.

"Sinun täytyy vain pyytää, niin lopetan. Muistathan sen?" hän kuiskaa kaulaani vasten. 
- F. S. Satutettu
 
Aika syventyä omiin maailmoihin, unohtaa muu, ja lukea kirjain kirjaimelta, rivi riviltä, sivu sivulta. Kannesta kanteen. P.S. Jokaisesta kirjasta jonka olen lukenut tulee tänne pieni kertaus ja paljastus pläjäys. Satutettu & Vapautettu ovat seuraavat kirjat!


tiistai 4. kesäkuuta 2013

Tuoksu on huumaava. Hengitän syvään. ’onko kaikki hyvin?’ hän kuiskaa.
ole niin kiltti ja suutele minua. nyt.
klo: 00:00 > Nojaan edelleen parvekkeen kaiteeseen, anna katseeni kiertää hiljaa vastakkaisen talon tummissa huoneissa kun katseni kohtaa miehen kanssa. Hän on kaukana, silti niin lähellä...
Erotan pimennossa vain kasvon piirteesi, ja sen kuinka tupakka palaa käsissäsi, josta imet vähä väliä myrkkyä keuhkoisin. mitä minä siinä teen? enhän minä edes ole tupakalla..
On liian pimeää, jotta kykenisin lukemaan kysymyksen hänen silmistään. Kyynel valahtaa silmäkulmastani, luon katseen taivaalle, ja sieltä pääni notkahtaa alas ja annan kyynel virran valua.
En tiedä kauanko mies katsoi minua, mutta nostaessa itkuiset katseet hän edelleen seisoi parvekkeella.. 'menisit nukkumaan...' kuiskaan yksinäni. tuntuu kuin hän olisi kuunnellut minua.
Sillä hän katosi sisätiloihin ja unohti kaiken äskeisen. niin on parempi.
Tuntuu kuin olisin valunut koomaan....

Seison edelleen parvekkeella, kun herään syvimmistä mietteistäni tähänpäivään saakka ja katselen ympärille häkeltyneenä. mitä kello on? kauanko olen seissyt tässä...
tunti on vierähtänyt ja nostan kuivat ja karkeat silmäni kohti taloja. Viimeinenkin elon häivähdys on sammunut ja olen taas ypö yksin tässä yössä ajatusteni kanssa..
Vasta nyt hätkähdän, nojaan edelleenkin parvekkeen kaiteeseen, neljäs tunti käynnistyy tässä seistessäni, ja poljen parvekkeen kylmää ja kivistä lattiaa tunnustelevasti. Halkani on puutunut ja pelkkää höttöä, joten en edes yritä liikkua, vaan keskityn katsomaan taivaalle .....
Kiemurtelen hivenen paikallani kun tunnen jo kipua jaloissani. en halua nukkua, en halua mennä sisälle jossa tunnen itseni vangiksi.. haluan elää... 'luen koko yön... en nuku lainkaan, luen, luen ja luen' pääkoppani keksii kun suostun sihdoinkin liikkumaan, ja haen kirjani jota istun lukemaan.
 
Hätkähdän todellisuuteen jälleen kerran... Katselen ympärilleni hiljaa, en istu enää kirjani ääressä, missä vaiheessa nousin ylös? mitä kello on? En ehdi miettiä enempää, kun kuulen linnun huolettoman laulun ja ensimmäistä kertaa yössä suupieleni kaartuvat ylöspäin paljastaen hymyn häivähdyksen kasvoillani. Tunnen kissan katseen itsessäni, jota vilkaisen vaivihkaa. Oranssi kissa istuu parvekkeen kaiteella ja tapittaa tarkoilla silmillään ja heilauttelee häntäänsä. hymyni kohoaa hivenen ylöspäin, ja nostan katseen nousevan auringon kajoon... nouse.. nouse jo, tahdon tuntea lämmön säteesi kasvoillani ja tuntea olevani elossa.
 
Olen siirtynyt sisätiloihin.. huoneeni on täysin pimeä, vain ropellin humina pitää minut tasalla siitä, että olen vielä täällä. Katselen kuollutta ruusuani pöydällä joka lerpattaa alaspäin masentuneena. Huokaisen, ja käännän kylkeä etten näkisi sitä. Kyynel vierähtää, ja tunnen petolliset kädet ympärilläni. Irvistän ja vein kädet kauas minusta, ja painan ne seinäävasten. katseeni on harhaileva kunnes huokaisen raskaasti ja pudistelen päätäni. Lähetän viestin, ja saan vastauksen.
miksei hän nuku vieläkin? herätinkö hänet? Lopulta filmini katkeaa, ja tajuan olevani nukahtanut paikalleni... Vilkaisen kelloa kun herään ja pudistelen päätäni , vilkaisen krijaani joka on tuolilla. '147?' olenko tosiaan lukenut krijaa yhdessä illassa niin pitkälle? herra mun varjele..
 
- Sajegaryda '13
 


lauantai 1. kesäkuuta 2013

Tänään tosiaan oli viimeinen päivä ennen kesälomaa.
Saatiin valkoiset ruusut opettajalta, ja todistukset. Oon odottanut pitkään lomaa ja hokenu et haluun jo sen kesäloman haluan haluan haluan. Mutta nyt kun se vihdoin koitti, tuleekin ajatus mieleen ettei siihen samaan kouluun ja luokkaan enää koskaan palaakkaan.
Meillä oli hyvä ryhmähenki ja ihmisiä tulee ikävä!  Opettajaa tulee varsinkin ikävä!
Osa aika eläkeläinen mies joka riehui linnanmäellä meidän kanssa kirnussa, raketissa ja kaikessa ja oli aina intona kaikessa mukana !
KIITOS TÄSTÄ VUODESTA! ♥
 
Vielä tosin ei tunnu, että olis kesäloma.. omalaatusta. Suurella osalla alkaa työt jo maanantaina, kun taas mulla työt alkaa vasta heinäkuussa ,___, ei kiva...
Ei oo oikee mitään suunnitelmia kesälle edes. Mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää ; o

Eilen tosiaan haettiin mulle uus puhelin, koska mun vanha oli jo aikansa nähny ja Lumia jota käytin oli kaverin joten annaoin sen takas kun kesäloma alko.
Nyt vieressä koreilee kauniisti Samsung Galaxy S III 4G
Oon enemmän ku tyytyväinen ostokseen! ^^ Konekkin on taas alkanut toimimaan kaiken sen sähläyksen jälkeen, kuojan kiitos ... kyllähän se välillä vielä lagailee mutta toimii se silti : D

Eipä mulla oikein muuta olekkaan ; ooo Jahka jotain tulee mieleen, kirjoitan tänne! ^^
Ja tälleen tiedotuksena kun kesä on ja kamera alkaa taas laulaa kuvista, pistän niitä aika useasti tänne ja kerron mitä on tapahtunut, kaikkien muiden postausten lomasta !
♥ HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE ! ♥

sunnuntai 26. toukokuuta 2013


He’s 32 now *but he doesn’t look like 32*.
 
 Happy Birthday to Reita, bassist of the GazettE! He’s my bias, he’s my biggest inspiration, and he’s the person whom I look up to the most. I love and admire him so much, I can’t even put it into words how much I love this man. He’s talented, gorgeous, sexy, kind, dorky, funny, amazing, and so much more~ He has the most gorgeous and adorable smile. He has a super sexy voice. He has a very cute laugh. He has extremely slender and gorgeous fingers that just fly on the neck of his bass because of his great skills. He’s one of the most amazing people I’ve ever known to exist.
There is so much more I could say about this man, but that would be a whole novel of words, so I’ll just stop here.
Happy Birthday you lovable dork! ♥
- Tumblr.