Tangoon tarvitaan kaksi.
Uskallatko tarttua käteeni, ja tanssia tätä tanssia?
Tässä rytmissä, vaikka kaatuisit, vaikka sekoaisit askeleissa, pidätkö kiinni,
vaikka kaikki muu sortuisi ympärillämme? Pitäisikö kiinni, vaikka maailma vuotaisi verta?
Pitäisitkö kiinni, vaikka kasvoillemme sataisi kyyneleitä ?
Uskallatko tarttua käteeni.
Meillä on omat hetkemme, jolloin tiedämme askeleet ja osaamme astua ne sulavasti ongelmitta, ylpeästi katsoe eteenpäin silmät liekehtien. Me hallitsemme tämän tanssin, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Askel, toinen, kolmas, pyörähdys ja seisomme kasvokkain partnerimme rinnalla. Ujo vapautunut hymy kaartuu punaisille huulille kertoakseen olevan elossa.
Askeleemme voivat kuitenkin johtaa harhaan tanssissa, liian lähelle lavan reunaa ja horjumme. Askeleet ovat sekaiset, takkuiset emmekä me tiedä mitä teemme, kun kaadumme, jäämme maahan makaamaan ja koitamme taistella askeleet taisisiksi jälleen kerran, jotta voimme näyttää, että osaamme tämän tanssin. Pelko vatlaa kehomme ja emme tiedä kuinka nousemme..
Kunnes näet käden silmiesi edessä, pimennossa silmiähäikäisevä valo. Tartutko käteeni jotta voin opettaa sinulle askeleiden kuninkaat? tartutko käteen, tartutko tilaisuuteen, tartutko elämän virtaan?
En anna sinun kaatua enää. Uskallammeko me tarttua vieraaseen käteen?
Täydellisen siveettömään, pehmeään, tulikuumaan, käteen joka on täynnä kiihkoa ja rakkautta.
Käteen tartuttua, sinut vedetään takaisin valoon, ja silmät tiukkien voit nauraa ja tanssia tangoa ikuisuuksiin ja tuntea olevasi elossa ja kulkevasi juuri oikeaa tietä, joka sinulle on tarkoitettu.
Uskallatko tarttua käteeni, ja tanssia tätä tanssia?
Tässä rytmissä, vaikka kaatuisit, vaikka sekoaisit askeleissa, pidätkö kiinni,
vaikka kaikki muu sortuisi ympärillämme? Pitäisikö kiinni, vaikka maailma vuotaisi verta?
Pitäisitkö kiinni, vaikka kasvoillemme sataisi kyyneleitä ?
Uskallatko tarttua käteeni.
Meillä on omat hetkemme, jolloin tiedämme askeleet ja osaamme astua ne sulavasti ongelmitta, ylpeästi katsoe eteenpäin silmät liekehtien. Me hallitsemme tämän tanssin, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Askel, toinen, kolmas, pyörähdys ja seisomme kasvokkain partnerimme rinnalla. Ujo vapautunut hymy kaartuu punaisille huulille kertoakseen olevan elossa.
Askeleemme voivat kuitenkin johtaa harhaan tanssissa, liian lähelle lavan reunaa ja horjumme. Askeleet ovat sekaiset, takkuiset emmekä me tiedä mitä teemme, kun kaadumme, jäämme maahan makaamaan ja koitamme taistella askeleet taisisiksi jälleen kerran, jotta voimme näyttää, että osaamme tämän tanssin. Pelko vatlaa kehomme ja emme tiedä kuinka nousemme..
Kunnes näet käden silmiesi edessä, pimennossa silmiähäikäisevä valo. Tartutko käteeni jotta voin opettaa sinulle askeleiden kuninkaat? tartutko käteen, tartutko tilaisuuteen, tartutko elämän virtaan?
En anna sinun kaatua enää. Uskallammeko me tarttua vieraaseen käteen?
Täydellisen siveettömään, pehmeään, tulikuumaan, käteen joka on täynnä kiihkoa ja rakkautta.
Käteen tartuttua, sinut vedetään takaisin valoon, ja silmät tiukkien voit nauraa ja tanssia tangoa ikuisuuksiin ja tuntea olevasi elossa ja kulkevasi juuri oikeaa tietä, joka sinulle on tarkoitettu.
Tangoon tarvitaan aina kaksi.
Et voi halata yksin, voit kietoa kädet ympärillesi, muttet halata yksin itseäsi.
Et voi suudella yksin, huulesi eivät kaarru omillesi ja kerro rakkaudesta.
Et voi kävellä yhdellä jalalla, koska se tarvitsee parin tukeakseen toista.
Et voi nähdä yhdellä silmällä, koska et näe täydellistä kokonaisuutta ilman toista silmää.
Et voi kuulla yhdellä korvalla, koska täydellisyyteen tarvitaan kaksi.
Et voi rakastaa yksin, koska rakkauteen vaaditaan vastapaino joka tukee rakastettuaan.
Et voi punnita elementeistä tärkeintä, tunteiden tunnetta. Rakkautta..
Rakkaus on tangon tärkein tekiä, kaksi ihmistä, neljä jalkaa, neljä kättä, neljä silmäparia, kahdet huulet, jotka hyväilevät toisiaan palavin ottein. Rakkaus on suurin, voittamaton, eikä sen jano koskaan sammu. Rakkauden tango on elämän tärkein tango, ja me kaikki ansaitsemme sen.
Et voi halata yksin, voit kietoa kädet ympärillesi, muttet halata yksin itseäsi.
Et voi suudella yksin, huulesi eivät kaarru omillesi ja kerro rakkaudesta.
Et voi kävellä yhdellä jalalla, koska se tarvitsee parin tukeakseen toista.
Et voi nähdä yhdellä silmällä, koska et näe täydellistä kokonaisuutta ilman toista silmää.
Et voi kuulla yhdellä korvalla, koska täydellisyyteen tarvitaan kaksi.
Et voi rakastaa yksin, koska rakkauteen vaaditaan vastapaino joka tukee rakastettuaan.
Et voi punnita elementeistä tärkeintä, tunteiden tunnetta. Rakkautta..
Rakkaus on tangon tärkein tekiä, kaksi ihmistä, neljä jalkaa, neljä kättä, neljä silmäparia, kahdet huulet, jotka hyväilevät toisiaan palavin ottein. Rakkaus on suurin, voittamaton, eikä sen jano koskaan sammu. Rakkauden tango on elämän tärkein tango, ja me kaikki ansaitsemme sen.
Katselemme maailmaa silmin jotka meille on annettu.
Jotkut meistä haluaa vain nähdä maailman palavan, tuhoutuvan, vuotavan verta.
Jotkut meistä haluavat vain nähdä sen onnen, kaiken rakkauden, kaiken kauniin valheen ajattelematta tuskallista totuutta joka meitä jokaista odottaa. Koska emme halua sitä.
Olemme vääryyden tuojia, ja aina kun katsomme taaksemme, kyynel valahtaa palavana poskelle. Miksemme pystyneet pitämään kiinni kädestä johon kerran tartuimme, vaan annoimme otteen hellittää ja valua pois, kadota elämästämme ja jatkaa ilman heitä.
Jotkut ihmiset pitävät kynsin hampain kiinni rakkaimmistaan, ystiväistä, perheensä jäsenistä, ja jotkut repivät otteen irti väksiin, väkivalloin ja jättävät vertavuotavan käden tyhjilleen, huutamaan tuskaa, vuodattamaan tuhannet tuliset kyyneleet jälkeensä vain toisen itsekkäästä syystä.
Mikset voi katsoa asiaa oikealta kannalta, jättää vihasi joka on aiheetonta unholaan, ja tarttua käteen uudelleen, silittää kättä, kuiskata täydelliseen korvaan, anteeksi, kaikki on kunnossa. olen vieressäsi nyt, ja aina. en enää irrota otetta kädestäsi. Miksi meidän on esitettävä ihmistä jollainen todellisuudessa ei ole ? Miksi ihminen valehtelee itselleen ja muille millainen todellisuudessa on?
Miksi meidän on satuettava ensin jotakuta, ennenkuin vasta heräämme todellisuuteen, mitä olemmekaan todellisuudessa tehneet? Ja miksemme vain voi pyytää anteeksi..
Tähän tangoon tarvitaan kaksi, tartutko käteeni ja tanssit kanssani sen loppuun ?
kunnes jalat eivät kanna, eikä ote pidä...
kunnes rauha valtaa meidät.
lupaatko sen minulle?
tanssi kanssani..
rakas.
Jotkut meistä haluaa vain nähdä maailman palavan, tuhoutuvan, vuotavan verta.
Jotkut meistä haluavat vain nähdä sen onnen, kaiken rakkauden, kaiken kauniin valheen ajattelematta tuskallista totuutta joka meitä jokaista odottaa. Koska emme halua sitä.
Olemme vääryyden tuojia, ja aina kun katsomme taaksemme, kyynel valahtaa palavana poskelle. Miksemme pystyneet pitämään kiinni kädestä johon kerran tartuimme, vaan annoimme otteen hellittää ja valua pois, kadota elämästämme ja jatkaa ilman heitä.
Jotkut ihmiset pitävät kynsin hampain kiinni rakkaimmistaan, ystiväistä, perheensä jäsenistä, ja jotkut repivät otteen irti väksiin, väkivalloin ja jättävät vertavuotavan käden tyhjilleen, huutamaan tuskaa, vuodattamaan tuhannet tuliset kyyneleet jälkeensä vain toisen itsekkäästä syystä.
Mikset voi katsoa asiaa oikealta kannalta, jättää vihasi joka on aiheetonta unholaan, ja tarttua käteen uudelleen, silittää kättä, kuiskata täydelliseen korvaan, anteeksi, kaikki on kunnossa. olen vieressäsi nyt, ja aina. en enää irrota otetta kädestäsi. Miksi meidän on esitettävä ihmistä jollainen todellisuudessa ei ole ? Miksi ihminen valehtelee itselleen ja muille millainen todellisuudessa on?
Miksi meidän on satuettava ensin jotakuta, ennenkuin vasta heräämme todellisuuteen, mitä olemmekaan todellisuudessa tehneet? Ja miksemme vain voi pyytää anteeksi..
Tähän tangoon tarvitaan kaksi, tartutko käteeni ja tanssit kanssani sen loppuun ?
kunnes jalat eivät kanna, eikä ote pidä...
kunnes rauha valtaa meidät.
lupaatko sen minulle?
tanssi kanssani..
rakas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti