Olen kaunis, olen vahva, olen vaarallinen.
haluatko kuulla syyni? koska olen erillainen. En ole kuten sinä joka kulkee varjoissa kuten muutkin. Kuljen pilvissä, ja näen erivärit, mitä te ette näe. Olen erillainen, ja helvetin ylpeä siitä!
haluatko kuulla syyni? koska olen erillainen. En ole kuten sinä joka kulkee varjoissa kuten muutkin. Kuljen pilvissä, ja näen erivärit, mitä te ette näe. Olen erillainen, ja helvetin ylpeä siitä!
Meitä on monta miljoonaa täällä kävelemässä, samoja polkuja, erillaisilla tarinoilla.Toinen rakastaa tulta, toinen vettä, toinen lämpöä, toinen kylmyyttä.
Mutta tekeekö se ihmisestä silloin huonomman? ehei.. Ihmiset ovat vaarallisia toisilleen, mutta yhden asian voin snaoa. Me, jotka eroamme väkijoukosta parhaiten, oli se hiusten väri, kulmakarvojen muoto, mies jolla on hame, taikka nainen joka on kuin mies, me olemme niitä kaikkein vaarallisimpia tässä maailmassa.
Enkä tarkoita, että me olisimme tappajia, ehei en todellakaan. Me olemme sotilaita jotka sotivat sitä vastaan ettemme olisi vain samallaisia persoonia joilla ei ole omia mielipiteitä tai mieltymyksiä!
Me emme ole heitä ! me eemme jokaisesta päivästä elämisen arvoisen, me teemme joka ikinen päivä elämästämme esitystä!
Miksi mennä muiden sokeiden ja samanlaisten ihmisten kanssa samaa rataa, ja samaa elämää? Kun me voimme yhtä hyvin luoda oman elämän, eri säännöillä, eri ehdoilla, ja omilla valoillamme ja äänellämme!
Meitä kuunnellaan, sillä äänemme eivät huku muiden turinaan. Meidät huomataan ja me saamme katseita, koska olemme erillaisia.
Silti herää kysymys, olemmeko me huonompia ihmisiä? Ehei.. olen yksinkertaisesti sitä mieltä, mitä enemmän poikkeamme muista ihmisistä, sitä parempia me olemme ~
Silti mietin... olenko liian erillainen?
Sukuni on tasapaksua ja normaalia jotka hukkuvat muiden ihmisten sekaan, eikä nuo eroa poluiltaan tippaakaan, he ovat sokeita ja normaaleita. Minä olen erillainen, olen bi-seksuaali, harrastan erillaista, näytän niin paljon erillaiselta, haluan elämältäni enemmän mitä nuo ovat koskaan edes haaveilleet, haluan lävistää itseäni ja tatuoida itseäni, ja sitä ei hyväksytä. miksen saa toteuttaa itseäni kuten haluan? Rakastavatko vanhemmat vain lapsiaan ulkonäön puolesta, eikä siitä kuinka kaunis olet sen ulkokuoren alla?
Mikä on kaikista poikkeavinta.. olen kylmäverinen, tytöksi kylmä ja voimakas ja sairastanut masennusta sun muuta. Ja olen talvi ihminen. En tiedä miksi... koko sukuni on talvea inhoavia, kaikki jotka suvustani tunnen, mutta miksi minä olen ihastunut pimeyteen, siihen valkoiseen ruohikkoon ja kirpakkaan pakkaseen joka hyväilee poskiani sekä kehoa..... tunnen itseni liian erilaiseksi.
ystävistäni kukaan ei nauti talvesta, kuten minä teen, silti en voi asialle mitään.
Jos voisin päättää omat mieltymykseni ja muut, olisin täysin erillainen, tuskin edes syntynyt. Taino.. niin olisin ajatellut noin vuosi sitten. Mutta nyt olen iloinen että elän, vaikka tein tyhmiä valintoja sokeana kävellessäni muiden seassa, ennenkuin tajusin miksi olen täällä.. Rakkaus sai minut jatkamaan, ja se saa minut edelleen hymyilemään ja jatkamaan, ja välillä itkemään, mutta en valita, olen tyytyväinen elämääni.
Sukuni on tasapaksua ja normaalia jotka hukkuvat muiden ihmisten sekaan, eikä nuo eroa poluiltaan tippaakaan, he ovat sokeita ja normaaleita. Minä olen erillainen, olen bi-seksuaali, harrastan erillaista, näytän niin paljon erillaiselta, haluan elämältäni enemmän mitä nuo ovat koskaan edes haaveilleet, haluan lävistää itseäni ja tatuoida itseäni, ja sitä ei hyväksytä. miksen saa toteuttaa itseäni kuten haluan? Rakastavatko vanhemmat vain lapsiaan ulkonäön puolesta, eikä siitä kuinka kaunis olet sen ulkokuoren alla?
Mikä on kaikista poikkeavinta.. olen kylmäverinen, tytöksi kylmä ja voimakas ja sairastanut masennusta sun muuta. Ja olen talvi ihminen. En tiedä miksi... koko sukuni on talvea inhoavia, kaikki jotka suvustani tunnen, mutta miksi minä olen ihastunut pimeyteen, siihen valkoiseen ruohikkoon ja kirpakkaan pakkaseen joka hyväilee poskiani sekä kehoa..... tunnen itseni liian erilaiseksi.
ystävistäni kukaan ei nauti talvesta, kuten minä teen, silti en voi asialle mitään.
Jos voisin päättää omat mieltymykseni ja muut, olisin täysin erillainen, tuskin edes syntynyt. Taino.. niin olisin ajatellut noin vuosi sitten. Mutta nyt olen iloinen että elän, vaikka tein tyhmiä valintoja sokeana kävellessäni muiden seassa, ennenkuin tajusin miksi olen täällä.. Rakkaus sai minut jatkamaan, ja se saa minut edelleen hymyilemään ja jatkamaan, ja välillä itkemään, mutta en valita, olen tyytyväinen elämääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti