sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

It is the world's wonderous gift.


Close your eyes, and feel the wind caressing your face.

luomeni ovat ommeltu kiinni, en tule enää koskaan näkemään päivän valoa, en yön taivaalla loistavaa kuuta. En näe kasvojasi sun, jotka saavat kenet tahansa sulamaan. En näe onnen hymyä huulillasi, makeaa kyyneltäsi poskellasi. En näe linnun lentoa,lähestyvää vaaraa edessäni. Aseen piippua silmieni edessä, en näe mitään enää... koskaan.. 
Silti jaksan jatkaa eteenpäin, jaksan hymyillä, koska voin tuntea tuulen leikkivän kasvoillani, hyväilevän hiuksiani. Kuulen linnun siiven iskut, kuinka kauniisti ja tahdikkaasti se nouseekaan ilmaan, ja jättää kaiken vaaran kauas alleen. Kuulen kauniin hymysi kohoavan huulillesi, tunnen makean kyyneleesi sormillani valuen kertoen tuskastaan. Tunnen öisen taivaan kuun voiman loistavana kasvoillani, haistan nousevan auringon tuoksun, ja tunnen sen lämpimien säteiden leikkivän kasvoillani. Tunnen aseesi piipun paremmin kuin luuletkaan, tunnen vaaran askeleet maan jytistessä eri rytmillä. Olen sokea perhonen, joka tuntee liikkeesi paremmin kuin kukaan... 
it is the world's wondrous gift to me. 

- Sajegaryda

Et tarvitse silmiä näkemiseen. Ihmiset ovat sokeita, joilla silmät näyttävät kauniit maisemat, ne jotka eivät pysty näkemään, he ovat saaneet maailmalta lahjan, heidän ei tarvitse sulkea silmiään ajatellakseen kauneutta. He ajattelevat maailman olevan kaunis, kaikkien ihmisten hymyilevän, eikä varjo peitä ketään heistä. 
Ainakin osat luulevat niin. 

Tosi asia on, vaikka kuinka kaunista olisi omistaa hyvä muisti jotta voit kulkea tiesi sielmät suljettuina, kuinka ihanaa olisi omistaa kuulo, jolla kuulet pienet ja tarkatkin asiat, tuntea maan jytisevän ihmisten kävellessä. Mielen tilojen mukaan, kuinka maa hakkaisi askelten myötä.. En itse uskaltaisi luopua näöstäni. 
Ihmiset sanovat silmien olevan sielun peili, se on totta. Ihmisiä voi lukea silmistä kuin avointa kirjaa, kun osaa tulkita ne oikein. Mutta mitäs sitten kun silmät ovat peitetty aurinkolaseilla? Ne voivat itkeä, muttei niistä erota samalla tavalla surua, iloa, pelkoa taikka vihaa. Sokeat ihmiset eivät näe silmiä, mutta he kuulevat sen äänestä, äänen väreilystä, hermostuneista liikkeistä taikka äänestä. Se olisi kaunista.. 

Tämän vuoksi monet sokeat voivat tehdä musiikkia, koska he tuntevat kaiken täydellisesti, ja kuulevat. Pieni naksuttava ääni valosta saa heidät ihmellemään mitä se merkitsee. Me emme... Ihailen sokeita ihmisiä, ja haluaisin tutustua sokeaan, ja osata lukea heitäkin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti